Vuorille käy tie, Untersberg

Edellisessä postauksessa kyselin ajatuksia. Lupaan laitella enemmän kuvia tänne ja myös kertoilla jonkin verran itse Itävallasta ja sen ihmisistä, mikä ei tietenkään aina ole niin helppoa kun kontakti paikallisiin jää heikommaksi yliopistovaihdossa esim.- lukiovaihtoon verrattuna.


Mulla ei ole perjantaisin lainkaan koulua, joten viikonloppuisin on paljon aikaa, välillä jopa liikaakin. Salzburgin lähellä sijaitsee 1800m korkea Untersberg, joka on osittain Saksan puolelle. Vuorelle pääsee ihan kiipeämällä, mutta me vähemmän vaellusintoiset voimme kivuta ylös köysiratajunalla. Ihan oikeesti, millä nimellä sitä pitäis sanoo suomeks, iski tyhjää. Kuitenkin. Paikallisen opiskelijakortin omistavana sain lipun reilusti halvemmalla. Vuorelle oli selvästi menossa paljon porukkaa, mutta ei kauaa tarvinnut jonottaa ja hissin ala-asemalle pääsee Salzburgin keskustasta suoraan bussi 25. Bussiin pitää tosin ostaa erillinen lippu, jos omistaa vain ydinkaupungin lipun kuten minä. Vähän kuin olis Tampereen kausilippu, mutta matkustais Ylöjärvelle.

Nousu on välillä hyvinkin jyrkkä ja matka kestää kaikkiaan noin kymmenen minuuttia. Köysirata täytti pari vuotta sitten pyöret 50v ja ylhäällä oli muutama taulu, jossa kerrottiin rakennusprosessista ja suunnitelmista. Ylhäällä on kaksi pientä ravintolaa, joista sai ihan perushyvää ruokaa. Lisäksi alempana on hiihtoyhdistyksen tms. maja, jossa toimii talvisin rinnepäivystys. Varsinainen laskettelukeskus Untersberg ei ole, mutta noin 20min kävelymatkan päästä hissin yläasemalta lähtee noin 8km pitkä rinne alas laaksoon. Voisi käydä kokeilemassa talvella.

Kuten kuvasta näkyy, Untersberg on ylhäällä melko pitkä ja suht tasainen(mutta ei ny mikään pöytä sentään) vuori, sen huippua pitkin voi siis vaeltaa melko pitkänkin matkan halutessaan. Ylhäällä, kuten muuallakin vaellusreiteillä on selkeät kyltit, jotka kertovat onko reitti helppo, keskivaikea vai vaikea ja kauanko kestää kävellä paikkaan X. Oma vaellukseni oli tällä kertaa hieman lyhyempi, vain maisemia ihaillen ja jonkin matkaa eteenpäin. Itävallan ja Saksan raja menee jossakin vuoren keskellä ja muutamassa kalliossa näkyikin maalauksia ja lisäksi puhelimeni ilmoitti vaihtaneensa Saksan verkkoon.

Tuon ruskean rakennuksen takana on hissin yläasema. Kuvanottokohtaan kertyi matkaa ehkä noin 300m. Kuvassa vasemmalla näkyy myös Salzburgin lentokenttä. Osa poluista on melko helppokulkuisia, kuten ylläolevassa kuvassa. Jossain kohdin sai sitten kiivetä jyrkempää kohtaa ja mennä ylös pieniä kivenlohkareita pitkin. Aurinkoisella säällä maisemat ylhäältä ovat todella hienot. Huipulta näkee Salzburgin, pitkälle Sakan puolelle, etelässä siintävät Alpit sekä myös Kehlsteinhausin ja sen takana Königseen.

 Huipulla on helppo hymyillä.

Korkein huippu, jolla kävin oli tämä Salzburger Hochtron, joka on 1853m. Perjantaina oli hyvä sää, joten tuolla oli paljon ihmisiä vaeltamassa ja nauttimasa hyvästä säästä. Mikäs siinä kauniita maisemia ihaillessa. Paljon näkyi vanhempia ihmisiä, mikä oli todella hienoa. Toisaalta moni perhe tuli ihan pientenkin lasten kanssa tuonne ja pikkuisten käveleminen oli hauskaa seurattavaa. Toki tuolla saa monin paikoin olla varovainen, varsinkin alaspäin kävellessä. Lisäksi joissain kohdin on jyrkkä pudotus melko lähellä polun vieressä. Untersbergille ei sitten ihan hetkeen pääsekään, sillä hissi on huoltotöiden takia joulukuun alkuun asti kiinni, pitää siis keksiä muita paikkoja vuorimaisemien ihailuun lähiaikoina. Kaikenkaikkiaan musta on mukavaa, että tällaisia vaellus- ja retkeilypaikkoja löytyy niin läheltä kaupunkia, pääsee hieman rauhoittumaan ja jotenkin kokee sitä aidompaa Itävaltaa. :)