Erinomaista lahjakkuutta

Olen suorastaan loistava, mitä tulee blogin unohtamiseen. Viimeksi tein päivityksen lokakuun lopussa Hongkongista. Nyt on maaliskuun loppu. Tässä välissä olen ehtinyt muuttaa Hongkongista pois, reissata ympäri Aasiaa, käydä risteilemässä Karibialla, pyörähtää pikaisesti Koti-Suomessa ja muuttaa kevääksi Prahaan. Ei huonompi saavutus näin lyhyessä ajassa. Edetään kuitenkin kronologisesti loppusyksystä eteenpäin, unohtamatta syksyisiä seikkaluja Manner-Kiinaan puolella. Jonkinlainen ikävä Hongkongiin on myös nostanut viime aikoina päätään.

Cheung Chaun saaren satama lokakuussa.

Marraskuu oli varsin opiskeluntäyteinen, sillä useammalla kurssilla oli erilaisia ryhmätöitä ja esitelmiä, joiden tekemiseen kului vaihtelevasti aikaa. En ole kovin kärsivällinen ihminen, joten muutamaan otteeseen meinasi mennä hermot paikallisten hermoiluun ja siihen, että yksittäisten PowerPoint-sivujen yksittäisiä tekstejä hiottiin niin perusteellisesti. Toki ymmärrän, että paikallisille hyvät arvosanat ovat tärkeitä ja opiskelumenestys vaikuttaa moneen asiaan. Positiivisena uutisena kuulin marraskuussa, että Tampereen yliopisto ilmeisesti laskee Hongkongin opintopisteet niin, että 3 paikallista unitia vastaakin kuutta suomalaista opintopistettä/ECTS:ää kandikurssien osalta ja ilmeisesti maisteritason kursseissa jopa 7,5! Tai ainakin näin kv.toimisto suosittelee. Lopullisestihan asiasta päättää opiskelijan oma tiedekunta (joiksi tieteenalayksiköt eli schoolit taas muuttuivat 1.1.2017). Eli Suomeen palattuani pääsen neuvottelemaan asiasta kurssien hyväksiluvun yhteydessä. Toisin sanoen siis suoritin syksyllä mitä luultavimmin 31,5 opintopistettä enkä 25 kuten aiemmin luulin. Olisin toisin sanoen aivan hyvin voinut tiputtaa yhden kurssin pois ja elää rennompaa elämää. Toisaalta teemojen puolesta kaikki kurssini olivat kuitenkin mielenkiintoisia. Lisäksi vapaa-aikaa kuitenkin oli melko paljon, joten sinänsä kurssimäärä oli ok.

 

Lokakuussa kävimme turismikurssin opintomatkalla Cheung Chaun saarella. Laivamatka Centralilta kesti vajaan tunnin. Saari on vanha kalastajasaari ja melko erilainen muuhun Hongkongiin verrattuna. Saarelta löytyi myös ihanaa hiekkarantaa, eli Hongkong ei todellakaan ole vain pilvenpiirtäjiä. Retken tarkoituksena oli tutustua nykyisiin ja mahdollisiin turistikohteisiin saarella. Retki oli erittäin mielenkiintoinen ja oli mukava päästä kurssin ihmisten kanssa luokkahuoneen ulkopuolelle.

Marraskuussa oli luvassa kaksi opintoretkeä lisää. Kestävä kaupunkiliikenne -kurssin porukalla vuokrasimme pyörät läheltä Tai Wain MTR-asemaa ja pyöräilimme rannan pyörätietä pitkin noin 15 kilometriä Tai Po'n alueelle. Tietyissä paikoissa Hongkongissa on todella hyvät pyöräilyreitit, mutta esimerkiksi ydinkeskustassa pyöräileminen on miltei mahdotonta ja CUHKin kampus taas on niin mäkinen, ettei pyöräily onnistu. Rantaa pitkin voi kuitenkin pyöräillä ja useilla MTR-asemilla oli pyöräparkkeja, joihin pyörän voi jättää ja sitten mennä junalla esim. keskustaan töihin. Retken ajatus oli sekä tutustua pyöräreittiin, että myös analysoida sen mahdollisia ongelmakohtia, kuten vaarallisia risteyksiä. Tuntui mukavalta päästä pitkästä aikaa pyöräilemään.

Samaisen viikonlopun toinen matka oli turismikurssin retki Yim Tin Tsain saarelle. Kyseessä on pieni saari, jonne ei juurikaan kulje julkisia veneitä. Saarella on eräänlainen kotiseutumuseo ja lisäksi katolinen kirkko, joka on jonkinlainen pyhiinvaelluskohde. Saari oli sympaattinen ja turismi siellä on vielä aivan alkutekijöissään. Oli hienoa päästä tutustumaan tällaiseen piilotettuun helmeen. Reissulla tutustuin myös samalla kurssilla olleeseen hongkongilaistyttöön, joka oli viime vuonna vaihdossa Tampereella. Lisäksi juttelin hänen kaverinsa kanssa, joka puolestaan oli ollut Skotlannissa vaihdossa ja osasi jostain syystä puhua norjaa. Juttelimme pitkään sekalaisella skandinaviskalla ja oli mielenkiintoista puhua mm. Suomen politiikasta.

Ajatuksia kodista, ikävästä ja koti-ikävästä

Viime päivinä mieliala on ollut kaipuuseen taipuvainen, oikeastaan jo pari viikkoa. Hongkongissa on mukavaa, mutta silti pieni kaipaus iskee välillä. Vietin kolme vuotta sitten syyslukukauden Salzburgissa ja olen huomannut ikävöiväni vuoristomaisemia melko paljon. Tykkään kesästä ja siitä, ettei tarvitse pukea viittä vaatekerrosta, mutta samanaikaisesti katselen haikaillen kavereideni Facebook-kuvia syksyisestä Suomesta, villapaidoista ja lämpimistä lapasista. Myös lumi on asia, jota huomaan kaipaavani. Kävin viime viikonloppuna Pekingissä (siitä ja syyskuista Shanghain reissusta joskus lisää) ja huomasin nauttivani +9c viileästä ilmasta suunnattomasti.

Eniten Suomesta kaipaan pieniä asioita. Sitä, että on oma asunto, eli kenenkään muun aikataulut eivät vaikuta om heräämis- ja nukkumaanmenoaikoihini. Oma pieni keittiö, jossa saa laittaa ruokaa ja myös uuni, kun tekee mieli joskus leipoa tai paistaa kaupan valmis valkosipulivoipatonki. Ylipäätään ruoka on asia, jota kaipaan. Yliopiston kantiinien taso on hyvin vaihteleva, varsinkin kasvisruokaa on välillä hankala löytää. Onneksi on vegaaninen kantiini Vegether. Vaikka syön myös lihaa, eivät kaikki liharuuat täällä miellytä. Halvin ruoka-annos on riisiä yhdellä tai kahdella lisukkeella ja usein lisukkeet eivät mitään kovin laadukasta lihapataa ole.

Hongkongissa ei juurikaan alueen koon ja tiheän asutuksen vuoksi ole omaa ruokatuotantoa, joten suurin osa ruuista on tuontituotteita. Esimerkiksi yksi 125 gramman mozzarellajuustokimpale voi hyvin maksaa kaupassa lähes 7 euroa ja 250 gramman margariinipakettia ei saa alle 3 eurolla. Omassa keittiössä on sekin etu, että tavarat voi jättää sinne eikä niitä tarvitse säilyttää omassa huoneessa. Ostin jokin aika sitten viimein kattilan (11 euroa, Ikea) ja onkin ollut mukava kokata pastaa linssi-tomaattikastikkeessa. Onpahan jotakin vaihtelua ainaisille nuudeleille.

Myös oma vessa ja suihku on ikävöityjen asioiden listalla. On melko rasittavaa kuljettaa vessapaperia aina mukana vessaan. Sama juttu suihkusaippuan ja shampoon kanssa. Suihkusta ei voi kävellä pelkkä pyyhe päällä keittiöön keittämään kahvia ja sitten sohvalle löhöilemään. Tottumiskysymyksiä toki. Osaapahan ainakin arvostaa omaa kotia ja rauhaa sitten Suomessa.

Vaikka tämä ei olekaan ensimmäinen kerta, kun jaan huoneen, en ole siltikään tottunut asiaan. Kämppikseni opiskelee yömyöhään, mikä ei iltaihmisenä minua haittaa. Toisaalta joskus vaan haluaisi loikoilla sängyllä päiväunilla tai kun on vapaapäivä, katsoa läppäriltä videoita yms. ilman, että samassa huoneessa on joku. Viime viikolla kämppis oli jostain syystä vanhempiensa luona ja kävi sieltä käsin luennoilla, eli näimme pikaisesti maanantaina kun tulin Pekingistä ja sitten pikaisesti perjantaina kun hän haki jotain tavaroita ja seuraavan kerran vasta sunnuntaina. Ah, mikä ihana rauha olikaan. Kieltämättä yksin olemista vaan välillä kaipaa todella paljon.

Sateisella säällä jengi jättää sateenvarjonsa asuntolan käytävälle kuivumaan ja joskus on vaikea pujotella sateenvarjoviidakosta läpi.

Asuminen yliopiston asuntolassa

Yksi merkittävimmistä eroista Tampereen ja Hongkongin välillä on asumisessa. Tampereella, kuten myös lukioaikanani Kuopiossa asuin pääasiassa yksin. Lukuunottamatta kahden hengen soluasunnossa vietettyä lukuvuotta 2009-2010 sekä Salzburgissa vietettyä syksyä 2013, jolloin asuin italialaisen kämppiksen kanssa samassa asuntolahuoneessa, olen asunut yksin syksystä 2007 lähtien.

Täällä Hongkongissa asuntolahuoneellani on kokoa ehkä 12-13 m2. Ottaen huomioon, että viimeisin Tampereen kotini oli 39 m2 yksiö, on muutos aika iso. Etenkin kun keittiö ja suihkut&vessat ovat kerroksen yhteiset. Toisaalta asuntolassa on myös omat etunsa. Hongkongissa asuminen on muuten todella kallista ja ihmiset asuvat ahtaasti. Yksityisen vuokrakämpän saaminen ei siis ole helppoa. Asuntolan vuokra koko syksyltä on noin 640 euroa ja lisäksi 100 euron takuumaksu, jonka saa takaisin poismuuton jälkeen. Asuminen on siis halpaa kampuksella.

Tiettyjä pieniä outouksiakin on. Huoneissa on tuuletin ja ilmastointilaite. Ilmastointilaitteen käyttö maksaa yhden dollarin per kilowattitunti, mutta ilmastointi viilentää huonetta mukavasti, joten olen sitä paljon käyttänytkin. Yhden dollarin kulumiseen saattaa joskus mennä yksi tunti, jos viilentää huonetta tehokkaasti tai sitten enemmän aikaa, kun esim. yöllä olemme usein laittaneet tehot keskitasolle ja ääntä vaimentavan unikytkimen päälle. Rahaa siihen menee silti. Toinen kummastus on vessapaperin puute. Yleisissä tiloissa, kuten luentorakennuksissa ja collegemme alakerran vessoissa on vessapaperia, mutta asuinkerroksissa jokaisen pitää hankkia itse paperinsa. Joskus on hieman turhauttavaa, kun esim. kotiin palatessa luennoilta haluaisi mennä vessaan ja joutuu sitten penkomaan laukusta nenäliinoja tai juoksemaan huoneeseen vessapaperirullaa hakemaan.

Oma puoleni huoneesta.

CUHK on jaettu yhdeksään collegeen ja jokaisella opiskelijalla, myös vaihtareilla on oma koticollege. Myös asuminen on järjestetty collegeittain. Joillakin collegeilla, kuten tällä Wu Yee Sunilla, jossa itse asun, on vain yksi rakennus, kun taas vanhimmat colleget eli United, New Asia ja Chung Chi koostuvat useista eri rakennuksista. Asuntoloiden taso on vaihteleva. Osa on rakennettu 1970-80 -luvuilla ja on huonommassa kunnossa. Vaihtoon hakiessa sai esittää toiveen asuntolasta, vaihtoehtoina kansainväliset I-Houset, joissa kolmasosa asukkaista on paikallisia, kolmasosa Manner-Kiinasta ja kolmasosa vaihtareita. Myös I-Houseissa asuvilla on oma nimetty koticollege. Muut vaihtoehdot asumiselle ovat asuntolat, joissa ei ole pakollisia illallisia (Wu Yee Sun, Shaw, United, Lee Woo Sing, Chung Chi ja New Asia) ja kolmantena asuntola, joissa on ti-ke-to pakolliset yhteiset illalliset (C.W. Chu, Morningside ja S.H. Ho).

Asuntolasta löytyy musiikkihuone, jossa on piano ja kitara!

En tiedä, millä perusteella vaihtarit on jaettu asuntoloihin. Esimerkiksi Oulun yliopiston vaihtareilta kuulin, että heidät sijoitetaan aina United collegeen. Oheisesta linkistä pääsee lukemaan ja katselemaan muutaman vuoden takaisia kuvia erään oululaisen vaihtarin asuntolasta: https://onceinhongkong.wordpress.com/2012/01/16/adam-schall-residence/
Minä asun Wu Yee Sun -collegessa ja muut tamperelaiset tänä syksynä täällä olevat Shaw'ssa ja Lee Woo Singissä. Tampereen yliopiston vanhoista matkakertomuksista ei kaikista käy ilmi koticollege, mutta ainakin osa on ollut Shaw collegessa. En siis osaa sanoa, sijoitetaanko tampereleiaset aina toiveista riippumatta juuri näihin. Tiedän myös joitakin muunmaalaisia vaihtareita, jotka ovat kertoneet kaikkien heidän kotiyliopistostaan tulevien menevän aina tiettyyn collegeen.

Joissakin asuntoloissa (esimerkiksi Chung Chin Pentecostal Mission Hall Low Block, jossa majoituin orientaatioviikolla, kuva yllä) on kolmen hengen huoneita, mutta WYS:issä on vain kahden hengen huoneita. Mielenkiintoisena seikkana mainittakoon, että kuulin kämppikseltäni, ettei suinkaan ole helppoa saada asuntolapaikkaa. Asuntolassamme on 600 vuodepaikkaa, joisa 60 % on varattu ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Ylempien vuosikurssien opiskelijat joutuvat taistelemaan jäljellä olevista paikoista ja ilmeisesti kaikenlainen harrastuneisuus vaikuttaa, siksi kämppikseni pohtikin pariin harrastekerhoon liittymistä. Meitä vaihtareita on tänä syksynä 38 eli ei kovin paljon. Toisaalta se on mukavaa, mutta samalla myös hankalaa. Samoilla kursseilla ei ole kovin montaa vaihtaria ja asuntolastani olen tutustunut vain muutamaan ja joidenkin muiden kanssa jutellut pari kertaa.

Huone muuttopäivänä.

Viisumi Manner-Kiinaan

Jo ennen Hongkongiin saapumistani tiesin, että haluaisin vierailla myös Manner-Kiinan puolella. Suomalainen tarvitsee Kiinaan kuitenkin etukäteen anottavan viisumin, eli pelkkä rajalle meneminen passin kanssa ei auta. Netistä löytyy monenlaista tietoa Kiinan viisumeihin liittyen. Viisumi on mahdollista saada Hongkongista, mutta ilmeisesti ei-vakituiselle Hongkongin asukkaalle myönnetään vain kerta- tai kaksikertaviisumeita. Itse uskoin, että tulisin vierailemaan Kiinassa useammin, joten päätin anoa monikertaviisumia. Suomessa viisumin voi joko hankkia joidenkin matkatoimistojen kautta (esim. Lähialuematkat ja Traveller) tai sitten itse Kiinan suurlähetystöstä Helsingistä. Toivottavasti näistä ohjeista on apua muille Manner-Kiinan viisumia harkitseville.

Matkatoimistojen sivuilta sain sen käsityksen, että monikertaviisumia olisi vaikea saada turistina ja että sitä varten tarvitsisi kutsukirjeen esim. Kiinassa asuvalta ystävältä. Tutkin useiden eri matkatoimistojen verkkosivuja ja osa ei edes tarjoa vaihtoehtona monikertaturistiviisumia. Lisäksi hinnat matkatoimiston kautta olivat reilusti yli 100 euroa. Turistiviisumin perusvaatimuksiin, oli kyseessä sitten kerta-, kaksikerta- tai monikertaviisumi, kuuluu hotellivaraus ja lentoliput todisteena siitä, että on oikeasti menossa Kiinaan. Vaihtoehtoisesti myös kutsukirje kiinalaiselta ystävältä, jos esim. aikoo yöpyä hänen luonaan, vaaditaan. Tarkat ja hyvin selkeät ohjeet löytyvät Kiinan suurlähetystön sivuilta. http://www.chinaembassy-fi.org/eng/lsfw/chinesevisa/t1092762.htm

Varasin Hongkong Airlines -nimiseltä lentoyhtiöltä melko edukkaat lennot Hongkongista Shanghaihin ja Pekingiin sekä tein hostellivaraukset reissujani varten. Lisäksi varasin yhden yön hostellin Hongkongin Manner-Kiinan puolella sijaitsevasta naapurikaupungista Shenzhenistä. Myöhemmin peruin Shenzhenin varauksen, sillä en voikaan matkustaa juuri kyseisenä viikonloppuna yön yli reissulle kaupunkiin. Viisumihakemukseen ruksasin, että haluan monikertaviisumin. Monikertaviisumissa on vaihtoehtoina joko 6 kk tai 12 kk. Itse valitsin puolen vuoden viisumin. Liitteeksi hakemukseen tarvittiin lentojen ja majoitusten varausvahvistukset sekä passikuva. Kirjoitin vielä lisäksi hakemukseen, että tarkoitukseni on matkustaa Hongkongista Shenzheniin junalla (rajalle pääsee Hongkongin metrolla/lähijunalla ja rajan toisella puolella voikin hypätä Shenzhenin metroon) ja etten voinut ostaa junalippua verkosta vielä elokuussa.

Autolla Kuopioon, jotta pääsisi kello 03 Onnibusilla ajoissa Helsinkiin.

Matkustin elokuussa viikkoa ennen Hongkongiin lähtöäni Helsingin Kulosaareen, jossa Kiinan lähetystö sijaitsee. Konsulaattiasioiden toimisto on avoinna arkisin klo 9-12 ja kello kymmenen aikaan jonoa oli jonkin verran. Jono kuitenkin eteni melko nopeasti ja pääsin tiskille viemään passini ja viisumihakemukseni. Viisumin käsittelyaika on neljä päivää ja viisumi maksetaan noudettaessa. Vein hakemuksen maanantaina ja matkustin saman viikon torstaina uudestaan Helsinkiin hakemaan viisumini. Viisumi tulee noutaa kello 9-10 välisenä aikana, joten jouduin heräämään keskellä yötä ja matkustamaan Kuopiosta Onnibusilla Helsinkiin, jotta olisin ajoissa perillä.
Hintaa monikertaviisumille tuli saman verran kuin kerta- ja kaksikertaviisumille eli 60 euroa. Lisäksi tietenkin matkakulut Helsinkiin. Olisi ollut edullisempaa ja helpompaa hankkia viisumi jo silloin, kun asuin vielä Tampereella. Kaupungista kun on Helsinkiin vähemmän matkaa kuin Kuopiosta. Toisaalta viisumia varten tarvittiin lentovaraukset, joten mikäli haluaa ostaa halvat liput, joutuu lyömään matkapäivät hyvissä ajoin lukkoon. Toki ainahan voi ostaa peruutuskelpoiset liput ja tehdä lopulliset matkavaraukset viisumin saamisen jälkeen. Periaatteessa olisin myös voinut pyytää jotakin Helsingissä asuvaa tuttua noutamaan passini, sillä viisumia ei tarvitse hakea henkilökohtaisesti, kunhan on anomusta viedessä saatu kuitti mukana.

M niin kuin monikerta!

Monikertaviisumi mahdollistaa sen, että voin halutessani käydä Shenzhenissä useammankin kerran ja lisäksi kenties jatkaa Hongkongista matkaa eteenpäin junalla. Paluulentoni Suomeen on 18.1. ja lähtökenttäni Singapore, eli joulukuussa viimeisten tenttien jälkeen lähden vielä avoinna olevaa reittiä kohti Singaporea. Yksi vaihtoehto on mennä Vietnamin Hanoihin junalla, joka tietenkin kulkee Manner-Kiinan kautta, eli Kiinan viisumi tarvitaan.

Paluu maailmalle

On taas aika herätellä blogia vaihtoonlähdön merkeissä. Kuten Itävallasta palatessani, tai ehkä jo siellä ollessani kirjoitin, halusin ja haluan ehdottomasti lähteä yliopistovaihtoon myös maisterivaiheen opintojen aikana. Aloitin syksyllä 2015 journalistiikan maisteriopinnot ja halusin suorittaa ensimmäisen vuoden opinnot rauhassa.

Wu Yee Sun college / Kuva: Panoramio.com

Pitkäaikaisena ajatuksenani oli lähteä syksyksi 2016 Nordplus-ohjelman kautta Islannin pääkaupunkiin Reykjavikiin ja sitten kevääksi 2017 Erasmus-vaihtoon joko Belgian Gentiin, Prahaan tai Budapestiin. Kuitenkin tammikuussa 2016 hieman ennen syksyn 2016 vaihtohaun umpeutumista keskustelin vaihtoon lähtemisestä joidenkin opiskelukavereideni kanssa ja aiemminkin pinnan alla kummitellut Aasia nousi jälleen esiin. Olin hylännyt joitakin Aasian vaihtokohteita siksi, että syyslukukausi jatkuisi liian pitkälle kevääseen 2017 ja osassa opetus alkaisi turhan aikaisin kesällä 2016. En halunnut lähteä vaihtoon heinäkuussa. Kuitenkin Hongkongista löytyi mielenkiintoinen yliopisto, jonka kurssitarjontakin vaikutti hyvältä, The Chinese University of Hong Kong eli CUHK. Koska opiskelen erillisessä maisteriohjelmassa, tarvitsin pääaineen professorilta puollon. Käytännössä tämä tarkoitti vain proffan kv-toimistoon lähettämää "vaihtoonlähtö ok"-sähköpostia pitkän suosituskirjeen sijaan. Huhtikuussa sain myös kuulla toisen ilouutisen: Tampereen yliopisto haluaa minusta eroon myös kevääksi 2017 eli Praha ja Erasmus ovat tosiasia, mikäli vain Kaarlen yliopisto minut sinne haluaa ottaa. Asia varmistuu joskus marras-joulukuussa.

Maisema collegen pihalta / Kuva: Panoramio.com

Viime helmikuussa sain tietää tulleeni valituksi Tampereen yliopiston puolesta. Hongkongin oma hakuaika oli maaliskuun lopussa. Hyväksymistieto sieltä tuli kesäkuun alussa ja sitten pitikin kiireellä täyttää heidän omat hakupaperinsa ja toimittaa ne tulostettuna TaY:n kv-toimistoon, josta ne lähetettiin postitse Hongkongiin. Viisumitarran sain tällä viikolla kuriiripostina kotiin. Lähtö on ensi maanantaina eli 29.8. kello 23.50 Finnairin suoralla lennolla. Perillä Hongkongissa olen tiistaina klo 14.30 paikallista aikaa. Pääsen myös testaamaan Finskin uuden A350-lentokoneen, mikä tietenkin ilahduttaa lentokonebongarin mieltä kovasti.

Finskin eka A350 saapumassa Helsinkiin lokakuussa 2015. Kuva by me

Vaikka olenkin Suomessa maisterivaiheen opiskelija, hain vaihtoon kandina, koska CUHK takaa kaikille kandivaihtareille asuntolapaikan ja maisteritason opiskelijoille paikan saanti on epävarmaa ja asuntola myös kalliimpi. CUHK on ainoani Hongkongin yliopistona jaettu collegeihin. Jokainen opiskelija kuuluu johonkin collegeen ja opiskelijat asuvat oman collegensa asuntolassa. Myös vaihto-opiskelijat saavat oman "koticollegen". Oma collegeni on Wu Yee Sun, joka on nimetty samannimisen hongkongilaispankkiirin mukaan. Asuntolassani on noin 600 paikkaa ja tulen asumaan kahden hengen huoneessa, todennäköisesti paikallisen opiskelijan kanssa. Kieltämättä hieman jännittää, vaikka asuinhan Itävallassakin jaetussa huoneessa. Lähtöön on aikaa vain muutama päivä, pakkaamista pitäisi ehkä jo alkaa miettiä?

Näkymä Wu Yee Sun collegen kahden siiven välissä olevalta terassilta (Kuva: CUHK)