Lennot varattu!

Kuten otsikko kertoo, varasin vihdoinkin lennot Salzburgiin. Kävin myös kysymässä OP-Pohjolasta tuosta matkavakuutusasiasta. Yli 3kk matkoilla jatkopätkät menee kuukausittain, eli pitää ottaa vähintään se 1kk lisää ja se on 32e/kk, mutta mieluummin mä maksan sen ku otan riskin, et telon itteni yli 3kk reissussaolon jälkeen ja joudun maksaan hoitokuluja itte. Ja lennän siis rakkalla ystävälläni Lufthansalla, Frankfurtin kautta Salzburgiin. Ja lähtöpäivä on lauantai 14. syyskuuta, eli alle 2kk enää aikaa. Huimaa! Ja koska Lufthansalla pelkän menolennon ostaminen olis ollu pirun kallista, varasin samalla paluulennon, eli tuun jouluksi kotiin pe 20.12! Mut meen siis viel tammikuuksi takas alppimaahan kun siellä se lukukausi loppuu vasta tammikuun lopussa. Yksi syy Lufthansan suosimiseen on se, että niillä saa ilmatteeks ottaa yhden suksi/lautakassin mukaan Euroopan lennoilla. Mut sit iskä ja äiti kertoikin, et ne meinaa tulla lokakuussa lomaileen Itävaltaan ni ehkä ne voikin tuoda mun laudan tullessaan ku mähän asun syyskuussa hostellissa ennen ku saan sen kämpän eli vois olla hankalaa lautakassin ja rinkan kanssa siellä.

Matka-ahdistusta

En oo vielä varannut lentoja, koska liian moni asia on epävarma. Pitäis jaksaa käydä Pohjolassa tarkistamassa vakuutusasioita. Nimittäin jos oon yli 3kk yhtäjaksoisesti Itävallassa, tarvisin lisäosan mun jatkuvaan matkavakuutukseeni ja siihen taas tarvis täyttää terveysselvitys, jossa kysytään mm. masennuksesta ja pahimmassa tapauksessa tarvis taas hakea psykiatrilta 30e maksava lausunto. Ei todellakaan kiinnostais. Yks vaihtoehto olis tulla taktisesti just ennen sen 3kk täyttymistä jouluks kotiin. Toisaalta ongelma on siinä, et jossain puhutaan yli 3kk matkast ja jossain se raja taas on 90 vrk, joka on pari päivää vähemmän. Ja sekin pitäis tarkistaa, onko se raja 14vrk vai 30vrk Suomessa oloa välissä että joulun jälkeen paluu Itävaltaan tammikuuksi lasketaan uudeksi reissuksi, siitäkin on Pohjolan sivuilla kahta eri tietoa. Ei muuten, mutta kun mua ei tosiaan huvita jauhaa tuosta masennuksesta ja hankkia kaikenmaailman todistuksia, varsinkaan jos ja kun se 3kk ylitys olis joulukuussa maksimissaan viikon. Ahdistaa tollanen sairauksista selittäminen, varsinkin kun en tajua miks se masennus vaikuttais matkavakuutuksen hintaan, henkivakuutuksen suhteen ehkä vielä jotenkin tajuan asian. Pitää toivoa, että se mun henkivakuutusta varten lähetetty terveysselvitys olis riittävä. Ainiin sekin stressaa, että näillä näkymin mulla on se kämppä tosiaan 1.10 alkaen eli sen kanssa taas tuo mahdollisimman aikaisin Itävaltaan ei toimi, ei houkuttais asua hostellissa paria viikkoa.

Ja haluaisin lähteä Itävaltaan heti syyskuun puolivälissä ja tulla sit just ennen joulua takas. Sekin stressaa, että jos haluan joskus valmistua, mikä sekin taitaa ikävästi siirtyä kevääseen 2015 koska typerän LTL:n kandiseminaarit on vuoden mittaisia, mun pitäis saada äkkiä käytyä käännöstieteen perusteet -kurssi, mut jos käyn sen kirjatentillä vasta helmikuussa, en välttämättä voi keväällä käydä kääntämiseen liittyvää yhtä toista kurssia, jonka kans tahtoisin pois alta äkkiä. Miks vaihtoon lähteminen on näin vaikeeta ja miks mun piti ryssiä se eka opiskeluvuosi yliopistossa ja miks mun piti tuhlata yks vuosi Voitsilla, vaikkei siitä mitään kummosta hyötynyt?!

Uutta pukkaa

Heips!

Aikani Livejournalissa epäaktiivisesti hengailleena päätin tehdä erillisen vaihtariblogin tänne. Bloggaamista olen harrastanut jo kymmenen vuotta, mutta viime aikoina se on aika pahasti jäänyt, liekö sitten elämäkin ollut niin tylsää, ettei siitä kirjoittamista ole ollut. Toisaalta erillisen vaihtoblogin luominen houkutti siksikin, että vanhassa blogissa on jotain henkilökohtaista tilitystä takavuosilta, mikä ei ehkä kaikkien satunnaislukijoiden silmille kuulu. Ja toisaalta vanha Livejournal-blogini alkaa vuodesta 2004, jolloin olin yläasteella. En kuitenkaan halua poistaa vanhoja viestejä, sieltä löytää ajoittain paljonkin loistavaa materiaalia. Olen mm. todennut kasiluokalla, etten ikinä opi tykkäämään yhteiskuntaopista. (Oli lempiaineeni lukiossa, kirjoituksista tuli E.) Lukion ekalla puolestaan leikin iskän teekkarilakilla vappuna ja totesin: "Mustahan ei ikinä tule teekkaria"(Ikiteekkari tuli kun materiaalitekniikkaa TTY:llä luin vuoden, mutta tuskinpa valmistun sieltä koskaan.)

Siispä hieman taustaa tuntemattomille. Olen Taru, täytin hiljattain 24v ja lähden syyskuussa puoleksi vuodeksi, eli siis lukukaudeksi yliopistovaihtoon Salzburgin yliopistoon Itävaltaan. Kyseessä ei ole Erasmus-vaihto, vaan Tampereen ja Salzburgin yliopistojen kahdenvälinen vaihtosopimus. Erasmus-vaihto odottanee ohjelmassa sitten lähivuosina, suosikkimaita olisivat Belgia, Unkari, Tsekki ja Hollanti.

Lukuvuoden 2006-2007 vietin AFS-vaihto-oppilaana Brasiliassa, Varginha-nimisessä kaupungissa Minas Geraisin osavaltiossa. Hinku ulkomaille kasvoi sen jälkeen, joten yliopistovaihto on ollut itsestäänselvyys. Lähtö kuitenkin viivästyi vaihdettuani ensin TTY:n materiaalitekniikan opinnot saksan kielen ja käännöstieteen opintoihin Tampereen yliopistossa ja vietettyäni eräänlaisen välivuoden Voionmaan opiston radiotoimittajalinjalla. Koska saksan kääntäminen on pääaineeni, kandintutkintoon kuuluu pakollisena osana vähintään 2kk oleskelu saksankielisessä maassa. Vaihto ei missään tapauksessa ole mikään pakkopulla.

Vaihtokohteeksi Salzburg valikoitui siksi, että en halunnut Erasmus-vaihtoon saksankieliseen maahan vaan halusin säästää sen edellämainittuja muita maita varten. (Erasmus-vaihtoon saa lähteä vain kerran, lisäksi voi lähteä kerran Erasmus-harjoitteluun) Tampereen yliopistolla on saksankielisissä maissa vain kaksi kahdenvälistä vaihtokohdetta, Salzburg ja Leipzig. Olen aina pitänyt Itävallasta ja Alpeista, joten valinta kallistui Salzburgiin. Maassa olen käynyt neljästi. Viikonlopun Wienissä, kesällä Seefeldissä, talvella Ischglissä laskettelemassa ja kerran muutaman tunnin Wienissä kun vaihdoin siellä konetta ja aikaa jäi pikaiselle kaupunkipyrähdykselle. Ainakaan vielä en vaihtopäätöstäni ole katunut ja olen kuullut Salzburgista pelkkää hyvää siellä olleilta. Valituksitulemista ei paljon tarvinnut jännittää, sillä vaihtopaikkoja on vuosittain 1-5 ja hakijoita on kuulemma yleensä ollut 3-6. Tänä vuonna meitä oli kolme. Lentoja en ole vielä varannut, mutta alustavasti lähden 17.9. Opetus Salzburgissa alkaa vasta 1.10, mutta 16.9-20.9 on vaihtareille pidettävä orientaatioviikko, johon osallistuminen on melkolailla suotavaa. Lukukausi päättyy vasta 31.1, joten pientä sumplimista saa tehdä, että pääsee Suomessa tammikuussa taas kurssirytmiin mukaan opetuksen jatkuessa jo 7.1, mutta se ei ole tämän hetken murhe se.

Tällä hetkellä ainoa pieni huolenaihe on tuleva asuinpaikkani. En tajunnut hakea asuntoa OeADilta(sikäläinen asuntojärjestö vaihtareille) jo keväällä ennen vaihtovahvistuksen tuloa, joten nyt kesäkuussa ei huoneita toivomissani asuntoloissa ollut enää vapaana. Lisäksi toivoin yhden hengen huonetta soluasunnosta, mutta minulle tarjottiin kahden hengen huonetta Priesterhausgasselta. Otin sen kuitenkin vastaan. Kyseessä on siis soluhuone, mutta tosiaankin huone on kahdelle hengelle. Asunnon jakaminen ei olisi ongelma, mutta huoneen jakaminen onkin toinen asia, varsinkin kun ei ole mitään tietoa millainen se toinen tyyppi on. Olen kuitenkin jonotuslistalla yhden hengen huoneisiin, mutta sellaisen saaminen on epävarmaa. Olen myös katsellut yksityisiltä markkinoilta huoneita, mutta riskinä on se, että OeADille on jo maksettu 750€ takuusumma jonka he saattavat pitää kokonaan, jos nyt perun ottamani asuntolapaikan eivätkä he löydäkään siihen ketään toista tilalle. Mutta katsellaan ja mietitään erilaisia vaihtoehtoja. Toisaalta tuo Priesterhausgassen asuntola näyttää mukavalta ja sijaitsee keskustan ja yliopiston välissä ja se on myös melko halpa 260€/kk.

Kuten aiemmin mainittua, kaukokaipuu on vahva. Matkustaminen on musiikin(soitan poikkihuilua ja alttosaksofonia) ohella rakkain harrastukseni. Käytyjä maita on tähän mennessä kertynyt 44 ja ulkomaanmatkoja tulee tehtyä noin 4-7 vuodessa. Osin tästä käy kiittäminen rakkaita vanhempiani, joiden kanssa on tullut reissattua niin Madeiralla, Lontoossa, Wienissä, Budapestissä, Prahassa, Riiassa kuin Barcelonassakin. Tykkään myös matkustaa yksin, en ole pitänyt sitä koskaan ongelmana. Itävallan sijainti Euroopan sydämessä innostaa minua jo nyt. Sieltä on helppo kulkea naapurimaihin ja myös maan sisällä, joten tuskin maltan odottaa tulevia reissuja lähiympäristöön. Laskettelu ja lumilautailu ovat myös rakkaita harrastuksia, joten pääsy Alpeille on myös jotain, mitä en malttaisi odottaa. Salzburgerlandissa on lukuisia laskettelukeskuksia, osa hyvinkin lähellä itse kaupunkia.